HÄIKÄISEVÄÄ

Valkoiset hanget kimmeltävät timanttien lailla helmikuisessa auringossa. Pakkasta on ainakin kaksikymmentä astetta. Vedän kaulaliinaa korkeammalle kohti korvia, istun pelkääjän paikalle äitini kyytiin ja suljen silmäni aurinkolasien linssien takana. Hymyni yltää leveänä korviin asti ja oloni on hämmentyneen onnellinen. Eletään vuotta 2004. Minulle on juuri tehty silmien laserleikkaus onnistuneesti.

Olin pohtinut leikkaukseen menemistä kauan. Minusta oli kehittynyt piilolinssien suurkuluttaja, eikä opiskelijabudjetti oikein taipunut alati vaihtuviin silmälasimieltymyksiin. Tarkan euron tyttönä olin laskenut kuinka nopeasti laserleikkaus olisi maksettu samalla piilolinssien ja silmälasien käyttömäärällä, ja lähtenyt viemään prosessia eteenpäin. Haastattelin kaikki ystävät ja tuttavat kenelle operaatio oli tehty. Jokainen hehkutti vuorollaan omaa kokemustaan. Ei kipua, ja näkö on huikeasti parempi jo leikkauspäivän iltana. Kävin oleelliset lääkärintarkastukset ja sitten varattiinkin jo sopivaa leikkausaikaa kalenterista.

Leikkausta edeltävänä iltana yritin painaa mieleeni, miten hyvin (tai huonosti) näin: suihkussa en erottanut purkkien ja purnukoiden joukosta etikettien kirjoituksia, television tekstejä en erottanut jos etäisyyttä telkkariin oli yli metrin ja muutenkin koko näkökenttä oli samea. Leikkausta seuraavina päivinä ja viikkoina sain valtavaa mielihyvää siitä, kun television kirjaimet alkoivat muodostua teräviksi sohvalta asti ja pystyin kirjoittamaan tekstiviestejä ilman, että kännykkä oli kiinni kasvoissani. Toki oli myös omituista siirtyä suihkusta saunaan ilman talutusapua.

Osana leikkauksen jälkihoitoa neuvotaan käyttämään aurinkolaseja ja koinkin omat silmäni operaation jälkeen melko valonaroiksi. Esimerkiksi television tekstitykset tuntuivat mielestäni liian kirkkailta ja istuin usein lasit päässä sisälläkin. Vähänhän se oli noloa parikymppiselle, ainakin treffeillä. Istua siinä Stevie Wonderin näköisenä suloinen poika vieressä. Mutta pakko mikä pakko.

En ollut aikaisemmin käyttänyt aurinkolaseja juuri ollenkaan, sillä elämässäni kaikki ylimääräinen laukuntäyte tuppaa aina jäämään kotiin. Rakastan kävellä joka paikkaan enkä haluaisi rehata mukanani painavaa laukkua. En toki ole tässä aina onnistunut, sillä monena aamuna automme turvavyöhälytys piippaa, kun asetan ”höyhenenkevyen” käsilaukkuni etupenkille. Se on oikeasti niin painava, että auto luulee laukkuani henkilöksi. No mutta, aurinkolasit (ja sateenvarjo!) sen sisältä joka tapauksessa useimmiten puuttuvat.

Muistan ensimmäiset ja leikkaukseen asti ainoat ”oikeat” aurinkolasini. Olin ehkä 6-vuotias ja olimme lähdössä perheeni kanssa etelään. Isoveljelleni ostettiin uudet aurinkolasit ja sen seurauksena minunkin oli sellaiset saatava. Iskin silmäni valkoisiin maailman kauneimpiin Ray Ban –laseihin. Äitini heltyi ja matkalle lähdettiin uudet kalliit aurinkolasit matkalaukussa. Laukkuun ne myös jäivät, käyttämättömiksi. Muutamaa vuotta myöhemmin myin lasit kirppiksella parilla markalla ja äitini itki verta naapuripöydässä.

Sinällään aurinkolasit olisivat voineet olla tarpeen jo lapsena, sillä olen pienestä saakka sairastanut migreeniä. Siinä missä lapsena selvisin yhdellä migreenillä vuodessa, aikuisiällä kiputila on voinut iskeä monta kertaa viikossakin. Olen tv-työni puolesta istunut eräänkin gaalaillan spottivalon alla ja joutunut hipsimään kesken juhlien kotiin, kun kirkas valo on aktivoinut päänsäryn, joka on nopeassa tahdissa yltynyt migreeniksi. Aurinkolasit ovat taivaan lahja päänsärylle. Mitä tummemmat linssit, sen parempi. Migreeniin auttaa (ainakin minulla) säkkipimeys. Sellaista ei toki aurinkolaseilla saa, mutta jo kirkkaan valon himmennys auttaa kovasti.

Olen joskus pohtinut miksi julkkikset usein kulkevat aurinkolasit päässään. Johtuuko se siitä, että he eivät halua tulla tunnistetuksi? Vai voiko se johtua siitä, että paparazzien salamavalot ovat yksinkertaisesti liian häikäisevät? Mene ja tiedä. Mutta aurinkolaseilla on eittämättä helppo lisätä viileyttä ulkonäköön.

viilea%cc%88t-koirat
Kuvassa ultraviileitä koiria. Lähde: Steve Collis, popdogs

Kun hanget lähtevät sulamaan ja kastavat ajotien asfaltin, kirkkaassa kevätauringonpaisteessa kutsun näkymää kultaiseksi keskitieksi. Silloin ei auton lippa auta, kun valo tulee alhaalta tiestä. Tykkään hiihtää järven jäällä, mutta voidakseni nauttia henkeäsalpaavista maisemista, aurinkolasit ovat välttämättömät. Oikeastaan ihmettelen, miten muka olen voinut elää käyttämättä aurinkolaseja?

Yhteistyökumppanillani Silmäasemalla on paketoitu ja hinnoiteltu aurinkolasilinssejä voimakkuuksilla asiakkaiden tarpeita ajatellen. Esim. urheilijat voivat ostaa aurinkolasit, jotka ovat suunniteltu juuri urheilijoille. Heillehän sopii kaarevat aurinkolasit ja peilipinnat linsseissä. Yleisesti aurinkolasit voimakkuuksilla saa Silmäasemalta alkaen 99 € (hinta sisältää sekä aurinkolasikehykset valikoiduista malleista että yksiteholinssit) ja sen lisäksi helmikuussa saa S-Etukortilla -15 % kaikista aurinkolaseista voimakkuuksilla.

Kesällä käytän aurinkolaseja heti siitä hetkestä lähtien, kun astun ovesta ulos. Illalla ihmettelen, kun on niin hämärää ja isken jokaisen valonlähteen kotona päälle. Sitten mieheni tulee kotiin ja kehottaa minua vaihtamaan aurinkolasit silmälaseihin 🙂

Aurinkoisia talvipäiviä toivottaen,

Maija #ruuduntakaa

Artikkelikuvan valokuvaaja: Ilkka Vuorinen / aurinkolasit: Silmäasema

Published by

Ruudun takaa

Olen Maija: 38-vuotias kaksosten äiti, vastaava tv-tuottaja, meikkaaja, vaimo, pikkusisko, täti, tytär, ystävä. Actionia tästä elämästä ei puutu, eikä puhe lopu ennen kuin se vaihtuu kuorsaukseksi. Janoan elämyksiä ja kokemuksia, mutta toisinaan sorrun pikakelaamaan ja Excel-taulukoimaan aikaani nauttimisen sijasta. Elän hetkessä, koska pelkään etten näe huomista. Konkreettisesti, sillä elän sokeutumisen riskin kanssa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s