ANOPIT KUNNIAAN

Tämän isänpäivän aamuna olemme juhlistaneet lapsiemme maailman parasta iskää. Aihe sai minut intoutumaan myös anoppini kehumiseen. Vaikka on jo eräänlainen klisee, että miniät ja anopit eivät tule toimeen keskenään, minulla ei ole tästä harmainta aavistustakaan.

Kun pienet kilon kokoiset kaksoset syntyivät perheeseemme ja minä ja mieheni aloimme opetella vanhemmuutta ensimmäistä kertaa, jäi anoppini puoleksi vuodeksi vuorotteluvapaalle auttamaan meitä. Varmasti olisimme keksineet keinon pärjätä ilman anoppini uhraustakin, mutta olihan se upeaa, että auttavia käsipareja oli yhdet lisää. Miksi niin usein pitäisi muka pärjätä täysin itsekseen ja omin voimin, vaikka itkua tihrustaen?  

En muuten ole syntynyt viherpeukaloksi. Kerran kävi niin, että istutin kukkasipulit ja odottelin innolla keväisen pihan väriloistoa. Vielä kesän kynnykselläkin pihalla kukki vain rikkaruohojen kilpakasvusto. Päätin ottaa selvää, mikä on vialla ja kaivoin maasta sipulit esiin. Kyllä ne kasvoivat, varret olivat oikein komeatkin, mutta sojottivat mullassa kohti Kiinaa eivätkä aurinkoa. Olin istuttanut kukkasipulit väärin päin. Siitä syntyikin sitten minun ja anopin uusin perinne. Hän saapuu apuun pari kertaa vuodessa ja hoidamme yhdessä takapihamme katseille suotuisaan kuntoon. Tosin parhaillamme teemme muuttoa uuteen kotiin, jonka pihana on pelkkää terassia. Halleluja! Sen kanssa minäkin pärjään! 😉

Pyrimme pitämään kotimme siistinä ja tavarat järjestyksessä, mutta silti keittiön tasot ovat useimmiten leivänmurusten peitossa, pimeässä liikuskellessa astuu taatusti lattialla kyttäävään legopalikkaan ja kodinhoitohuoneessa ei näy pöytätasoa pestyjen vaatteiden vuoren alta. Mutta kun anoppini käy täällä hoitamassa lapsosiamme, aamulla keittiömme tasot hohtavat, lattioilla ei pyöri labbiksemme Puntin kaverina yhtään villakoiraa ja pyykit ovat viikattuina kuin armeijan jäljiltä. Tällaiselle kiireiselle (tai tällä hetkellä hyvin sairaalle) äidille tämä on aikamoista luksusta.

Olen ymmärtänyt, että miehet etsivät rinnalleen äitinsä kaltaisen naisen. Mutta ei minussa ole puoltakaan anoppini näppäryydestä, välittömyydestä tai energiasta. Ihmettelen, miksi naiset usein parjaavat puolisoittensa äitejä. Heille ei muka voi antaa lastaan hoitoon, vaikka juuri anoppihan on kasvattanut sen omankin rakkaimman sellaiseksi kuin hän on. Miksi miehen äidin kanssa täytyy kilpailla? Vai onko kyse siitä, että anoppi vaikkapa hoitaa lapsia hieman eri tavalla, kuin itse? Mutta eiväthän ihmiset ylipäätään tee asioita täysin samalla tavalla, eikä ole sanottua, että oma tapa on aina sataprosenttisesti jonkun toisen tapaa parempi. Itse otan mielelläni vastaan opit ja neuvot kokeneemmalta ja viisaammalta. Ei se ole minulta pois, päinvastoin.

Lapsemme palvovat molempia mummojaan ja hyvä niin. Kun vekaramme viettävät aikaa isovanhempiensa kanssa, kaikki voittavat. Lapsemme saavat jakamatonta, kiireetöntä laatuaikaa. Heitä hemmotellaan ja hellitään enemmän, kuin arjen pyörityksessä on mahdollista. Siinä ohessa minä saan huoltaa parisuhdetta mieheni kanssa, tai käydä vaikka tyttöjen mökkireissulla tuulettumassa. Ja kun taas koittaa maanantai, jaksaa paljon paremmin.

Anoppini kiitti minua taannoin siitä, että olen luottanut häneen ja antanut hänen hoitaa lapsiamme. Se tuntui todella kummalliselta, koska kiitos kuuluu kyllä toiseen suuntaan. Mutta ehkä meillä on hyvä symbioosi, enkä ole itsekään miniöistä pahimmasta päästä. Vaikka se leivänmuruin peitelty keittiötaso saakin minut vajoamaan toisinaan häpeästä maan alle.

Iki-ihanaa isänpäivää ja kiitos isien kasvattamisesta anopeille (ja isien iseille) ❤

Maija #ruuduntakaa

 

Published by

Ruudun takaa

Olen Maija: 38-vuotias kaksosten äiti, vastaava tv-tuottaja, meikkaaja, vaimo, pikkusisko, täti, tytär, ystävä. Actionia tästä elämästä ei puutu, eikä puhe lopu ennen kuin se vaihtuu kuorsaukseksi. Janoan elämyksiä ja kokemuksia, mutta toisinaan sorrun pikakelaamaan ja Excel-taulukoimaan aikaani nauttimisen sijasta. Elän hetkessä, koska pelkään etten näe huomista. Konkreettisesti, sillä elän sokeutumisen riskin kanssa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s